tiistai 8. marraskuuta 2011

Valikoitua tiedotusta - a la Espoon Kuvataitelijat ry.

Espoon Kuvataitelijoiden ja erityisesti Taidelainaamo LAINAn tilanteesta on keskusteltu Kulttuurilautakunnassa ja nyt EKT on aloittanut mediakampanjan.

Asian taustoista enemmän aiemmassa tekstissäni.

Espoon Kuvataiteilijoiden toimintatavat nykyisen mediakampanjansa aikana eivät ole ainakaan lisänneet yhdistyksen luottamusta Kulttuurilautakunnan silmissä.

Kampanja on toteutettu pääosin seuraavalla tavalla:

"...Espoon Kuvataiteilijat ry:n toimintojen säilyttämisen puolesta. Tämä adressi on vetoomus Espoon Kuvataiteilijat ry:n: Galleria AARNIn, Grafiikanpaja IIKKAn ja Taidelainaamo LAINAn säilymisen puolesta! Espoon kulttuurilautakunta pyrkii aiheettomasti irtisanomaan Espoon Kuvataiteilijat ry:n ja Espoon kaupungin välisen yhteistyösopimuksen. "

Kuten useaan otteeseen aikaisemmin todettu: Galleria AARNI, Grafiikanpaja IIKKA ja Taidelainaamo LAINA eivät ole vaarassa. Minkäänlaisia keskusteluja niiden lakkauttamiseksi ei ole käyty. Mitä tulee aiheettomaan irtisanomiseen, niitä aiheita löytyy tuossa aiemmassa tekstissäni.

Ja lisää näyttää tulevan.

On paheksuttavaa kerätä nimiä virheellisillä perusteilla ja syyttää Kulttuurilautakuntaa espoon kuvataiteen alasajosta. Allekirjoittanut on saanut jo useita viestejä, joissa tiedustellaan miksi olemme sulkemassa yllä mainittuja toimintoja. Kun sitten yritän kommentoida asiaa forumeilla tai Facebookissa, kommenttejani poistetaan.



Galleria AARNin Facebook sivulla asiasta kiinnostunut henkilö kysyi "miksi yhteistyö halutaan lopettaa?".
EKT:n edustaja vastasi "Päätös tehtiin ohi esityslistan. Kulttuurilautakunta ei ole suostunut perustelemaan päätöstään mitenkään. Kulttuurilautakunta ei vastaa yhteydenottopyyntöihin"

Jätin keskusteluun oman selvitykseni asian taustoista. Selvitys on minun - ei kulttuurilautakunnan lausunto, mutta lautakunta on tietoinen siitä ja kaksi jäsentä on erikseen ilmoittanut sen olevan hyvä yhteenveto.



Se poistettiin EKT:n toimesta.

Kulttuurilautakunta ei vastaa yhteydenottopyyntöihin mutta kun se vastaa niin vastaukset hävitetään. Ja huhut jatkavat kulkuaan.





Lisätty 12.11.2011:



Pekka Hannulan kirjoitus aiheesta:

-

-

perjantai 4. marraskuuta 2011

Espoon Kuvataiteilijat ry. - Miksi Espoon Kulttuurilautakunta on kiinnostunut yhdistyksen toiminnasta?

Espoon Kuvataitelijat ry. (myöh. EKT) on 1969 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on edistää espoolaisten taiteilijoiden toimintamahdollisuuksia ja tuoda esille paikallista tuotantoa kuntalaisille.

Yhdistys ylläpitää Taidelainaamo
LAINAA Ison Omen kauppakeskuksessa, Taidegalleria AARNIA WeeGee-talossa, sekä Grafiikan työpaja IIKKAA samassa paikassa. Vuonna 2011 yhdistys avasi netissä toimivan taidelainaamo AINAn.

Espoon Kulttuurilautakunta on joutunut seuraamaan yhdistyksen toimintaa aktiivisesti syksystä 2010, jolloin sen tietoon tuli yhdistyksen toiminnasta tehty selvityspyyntö.

Kulttuurilautakunnalla ei ole ollut intressiä käsitellä asiaa julkisuudessa enempää, kuin satunnaisten toimittajien haastattelupyynnöt. Nyt kuitenkin EKT on aloittanut
julkisen kampanjan Addressit.com sivuilla, Facebook-sivuillaan ja sähköpostitse, ja koska tilannekuvaus siellä on jokseenkin puutteellinen, katson olevani pakoitettu selvittämään asian tilan Kulttuurilautakunnan jäsenenä.

Vastaan tämän kirjoituksen oikeellisuudesta ja otan siitä täyden juridisen vastuun. Tämä kirjoitus ei ole Espoon Kulttuurilautakunnan tiedontanto, vaan allekirjoittaneen selvitys asioista joita Kulttuurilautakunnassa on EKT:n liittyen käyty.

Tällä hetkellä EKT rummuttaa nettivisuillaan ja Facebookissa seuraavaa:

"Hyvät taiteen ystävät, tarvitsemme apuanne!

Netissä voi käydä allekirjoittamassa adressin Espoon Kuvataiteilijat ry:n toimintojen säilyttämisen puolesta. Tämä adressi on vetoomus Espoon Kuvataiteilijat ry:n Galleria AARNIn, Grafiikanpaja IIKKAn ja Taidelainaamo LAINAn säilymisen puolesta!

Espoon kulttuurilautakunta pyrkii aiheettomasti irtisanomaan Espoon Kuvataiteilijat ry:n ja Espoon kaupungin välisen yhteistyösopimuksen. Tämä vaarantaa kaiken yhdistyksen ylläpitämän kuvataidetoiminnan Espoossa.

Linkki adressiin:

http://www.adressit.com/espoon_kuvataiteilijat_ryn_puolesta"



Galleria AARNin Facebook sivuilla yhdistys vastaa kysymykseen: Miksi Espoon kaupunki haluaa lopettaa yhteistyön seuraavasti:

Galleria AARNI Päätös tehtiin ohi esityslistan. Kulttuurilautakunta ei ole suostunut perustelemaan päätöstään mitenkään. Kulttuurilautakunta ei vastaa yhteydenottopyyntöihin.



Ilmeisesti EKT:n hallitus ei ole tiedottanut jäsenilleen asioista, joista sen kanssa on keskusteltu vuoden ajan, tai sitten yhdistys jakaa tietoisesti täysin virheellistä informaatiota.


Espoon kaupungilla tai Kulttuurilautakunnalla ei ole minkäänlaisia suunnitelmia Galleria AARNin, taidelainaamo LAINAn tai grafiikanpaja IIKKAn lakkauttamiseksi. Toimenpiteillä Espoon kulttuurilautakunta haluaa pääsääntöisesti varmistaa taidelainaamon toiminnan jatkumisen.

EKT on syyttänyt tilanteesta toista espoolaista kuvataiteilijoiden yhdistystä Espoon Taitelijakilta ry:tä ja sen johtohenkilöitä. Kyseisellä yhdistyksellä ei ole mitään tekemistä kulttuurilautakunnan tämän hetkisten päätösten taustalla. Pyrin välttämään tässä tekstissä taiteilijajärjestöjen keskinäisiä riitoja ja niitä seuranneita syytöksiä. Tulen keskittymään vain siihen faktatietoon joka myös Kulttuurilautakuntaa on kiinnostanut.



1. OSA

Sivistytoimenjohtaja Aulis Pitkälä oli vastaanottanut 12.5.2010 selvityspyynnön koskien EKT:n toimintaa. Selvityspyynön vastaus ei ollut edes esityslistalla, kun elokuun 2010 Kulttuurilautakunnan kokouksessa Aulis Pitkälä laittoi sen kiertämään - kokouksen aikana. Hän totesi, että kyse on taiteilijoiden keskinäisestä valtataistelusta eikä muusta. Olin ainut kuka tutustui tuohon selvityspyyntöön. Sen taustalla olivat EKT:n entinen puheenjohtaja Pertti Summa ja hallituksen jäsen Ilppo Alho. He erosivat EKT:n hallituksesta 2008. Ilmeisesti EKT:n syytöksen taustalla Killan osallisuudesta nykytilaan perustuvat yhdistysten johtohenkilöiden keskinäisiin ristitiitoihin.

Helsingin Sanomat kiinnostui asiasta ja teki ensimmäisen
jutun. Tässä Pitkälä myöntää ylimääräisen tuen maksun: ""Yhdistys on hoitanut ne tehtävät, joiden hoitamiseen kaupunki on avustusta antanut. Emme voi edellyttää, että kaikki rahat olisi käytettävä. Ei niitä rahoja ryhdytä takaisin perimään", sanoo kaupungin sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä"

Ensimmäinen kosketukseni EKT:hen oli aikomus osallistua heidän syyskokoukseensa 25.10.2010 - luonnollisesti ilman puhe- ja äänioikeutta.
Kaupunginvaltuuston(vara) ja Kulttuurilautakunnan jäsenenä allekirjoittanut oletti, että yhdistyksen hallitus luonnollisesti antaa tuon mahdollisuuden
. Olin suullisesti saanut tälle siunauksen vapaan sivistystyön johtajalta Piia Rantalalta ja Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Jasminiitta Lumpeelta.


Pääsyni kokoukseen evättiin, vaikka korostin avoimen yhteistyön tärkeyttä ja viittasin ed. mainittuun selvityspyyntöön . Juridisesti heillä tietenkin oli tähän mahdollisuus ja he vetosivatkin standardipykälään säännöissään, joka kuitenkin antaa hallitukselle mahdollisuuden – halutessaan, kutsua kokoukseen kuka tahansa ulkopuolinen.
Pyysin merkitsemään pöytäkirjaan pyrkimykseni päästä seuraamaan kokousta – jätin pyynnön kirjallisena - pyytämättä kuittia. Pöytäkirjaan asiaa ei kirjattu.

Mistä selvityspyynnössä sitten oli kysymys:

Espoon Kuvataitelijat ry. ja Espoon kaupunki olivat tehneet yhteistyösopimuksen 23.8.2001.

  • Sopimuksessa määritellään Taidelainaustoiminta Ison-Omenan liikekeskuksessa. Kaupungin tuki kattaa sopimuksen mukaan vuokran ja taidelainaamon hoitajan palkan.

  • Sopimus velvoittaa Espoon kaupungin valvomaan sen toteutumista vuosittaisin toimintakertomuksen, tilinpäätöksen sekä lainaamotoimintaan liittyvän muun yhteistyön puitteissa.

  • Uusi Standardimallin mukainen yhteistyösopimus, minkä Kulttuurilautakunta tekee kaikkien vuosiavustuksen piirissä olevien tahojen kanssa, tehtiin myös EKT:n kanssa Joulukuussa 2010, mutta se ei erittele toimintoja tai niiden rahoitusta. Alkuperäinen sopimus taidelainaamosta on siis edelleen voimassa.



EKT määrittää taidelainaamon sisäisissä sopimusehdoissa taiteilijalle toimintansa periaatteet. Taidelainaamoehdot –asiakirja on osa taiteilijan ja taidelainaamon keskinäistä välityssopimusta, joka hyväksytään jokaisen lainaussopimuksen laatimisen yhteydessä erikseen. Se sisältää seuraavan määritteen:



§7 Espoon Kuvataiteilijoiden perimä välityspalkkio lasketaan teoksen arvonlisäverottomasta arvosta. Välityspalkkion suuruuden (max.25%) määrittää yhdistyksen hallitus. Välityspalkkio saattaa vaihdella hieman kuukausittain, koska sen suuruus perustuu kulutusvastaavuuteen. Taidelainaamotoiminta on jäsenille ja kuntalaisille suunnattu yhdistyksen tuottaman palvelu, jonka ei ole tarkoitus tuottaa liiketaloudellista voittoa.” Säännöt olivat voimassa ainakin viimeiseen syyskokoukseen 2011.

Vuonna 2009 välityspalkkio oli nostettu 25%:iin ja taidelainaamotoiminnan arvioitu tuotto vuodelle 2010 on ollut aiempia huomattavasti suurempi. Tuotto on kasvanut tasaisesti ja Kaupungin avustusta on jätetty käyttämättä vuosina 2008-2010 iso osa siihen varattuun toimintaan (taidelainaamo). Yhdistys on kirjanpidollisilla toimenpiteillä pyrkinyt laskemaan voittoaan vuoden lopussa mahdollisimman paljon. Yhdistys on rikkonut toiminnallaan omia sääntöjään koska kuluvastaavuus ei ole toteutunut ja yhdistys on tuottanut tarkoituksellisesti liiketaloudellista voittoa.

Yhdistys perustelee voittoa aiempien vuosien tappiollisilla tuloksilla, mutta itse asiassa esim. vuonna 2007 tehty tappio aiheutui juuri kirjanpidollisesta toimenpiteestä, (Nk. vuosipalkkakertymän 13 800 EUR ensikertainen kirjaaminen päättyvän tilivuoden 2007 tapahtumaksi) jolla tulos yritettiin nollata. Iilmeisen laskentavirheen takia taseen loppusumma oli 17000 EUR negatiivinen. Tuloslaskelmassa vuoden 2007 tulos oli – 9600 EUR tappiolla. Ilman vuosipalkkakertymän kirjaamista olisi tilivuosi 2007 ollut voitolla n. 4000 EUR.

Avustusta sanotaan yleiskatteiseksi Aulis Pitkälän vastineessa 2.9.2010, mutta alkuperäisen sopimuksen mukaan näin ei ainakaan taidelainaamon osalta ole ollut, vaan avustus on kohdistettu lainaamoon ja sen hoitajan palkkaan. Tässä tapauksessa se, että EKT ei ole kohdistanut kaupungin tukea siihen määrättyyn toimintaan ja rikkoo sopimusta.

Espoon Kulttuurilautakunnan avustusperiaatteissa on seuraava teksti:

Avustuksen saamisen ehtona voi olla esim. se, että avustus tulee käyttää tiettyyn tarkoitukseen tai tietyn yleishyödyllisen yhteisön puitteissa tapahtuvaan voittoa tavoittelemattomaan toimintaan.

Yhdistyksen tarpeettomalla provisiomaksujen keräämisellä ei ole mitään tarkoitusta. Vuoden lopussa ylimääräistä rahaa on pyritty selvästi ”polttamaan” tilinpäätöksen tuloksen saamiseksi lähelle nollaa.

Aikaisempina vuosina EKT:llä oli muuttuva provisio sen mukaan, miten hyvin lainaamo tuotti. Laskentakaavio oli optimoitu siten, että vuoden tulos olisi 0, silloin kun siihen on sijoitettu talousarvioon merkitty ja kaupungilta saatu avustus (30000 – 35000 €)

Kokonaisuutena, on EKT saanut kaupungilta vuosina 2008 – 2009 tilinpäätöksien mukaan 46 000 EUR avustusta, joka on käytetty muuhun, kuin sopimuksessa määrättyyn toimintaan.

Yhdistyksen toiminta on ollut moraalisesti arveluttavaa, koska se on syntynyt tietoisesti välityspalkkiota nostamalla. Espoon Kuvataiteilijat ry. on yksi Espoon suurimmista yksittäisistä julkisen tuen saajista. (Vuoden 2010 avustus 183 415 €)

Espoon kaupunki ei asianomistajana ole esittänyt vaatimusta avustusten takaisin perimisestä.



OSA 2.


Espoon Kuvataiteilijat ry:n toiminta ei ole edellä esitettyjen taloudellisten yksityiskohtien suhteen ollut asiallista, mutta Kulttuurilautakunnan suurin huolenaihe tällä hetkellä on Taidelainaamo LAINAn nykytila. Kulttuurilautakunta ja sen jäsenet ovat saaneet palautetta lainaamon toiminnasta ja sitä on käsitelty myös julkisesti. (Otso Kantokorpi: Näyttelykuvia, Retki Isoon Omenaan

http://alastonkriitikko.blogspot.com/2011/09/nayttelykuvia-460-461-retki-isoon.html)



TAIDELAINAAMON MERKITYS KAUPUNGILLE



  1. Taidelainaamon idea on tarjota espoolaisten kuvataitelijoiden teoksia kaupunkilaisille ostettavaksi tai vuokrattavaksi.

  2. EKT on valittu taidelainaamon ylläpitäjäksi, jotta tarjonta olisi taiteellisesti korkeinta tasoa. EKT:n ja Espoon Taitelijakillan ristiriitojen takia on vaara että tämä ei toteudu.

  1. Ilman järkevää syytä nostettu provisio on lisännyt taulujen myynti- ja vuokrauskustannuksia kaupunkilaisille ja pienentänyt taiteilijoiden korvausta. Taidelainaamo on äärimmäisen hyvä tapa myös taiteilijoiden oman toiminnan tukemiseksi koska he saavat siitä tuloja – sen sijaan, että ainut tukimuoto olisi suora apuraha.

  2. Tarpeettomasti kerätty provisio on suoraan pois taiteilijoiden toimeentulosta ja siten kasaa paineita kaupungin suorien taitelija-avustusten jaossa. Sivistystoimen valmiudet taiteilija-apurahojen määrän kasvattamiseen ovat hyvin heikot.

Espoon Kuvataiteilijoilta saadun selvityksen mukaan vuoden 2011 tammikuun alusta elokuun loppuun mennessä taidelainaamo LAINA:sta lainauksia on ollut 81 kpl, kun lainauksia oli vastaavalta ajalta vuonna 2010 182 kpl, vuonna 2009 187 kpl ja vuonna 2008 159 kpl. Saadusta selvityksestä ilmenee, että taidelainaamon lainausmäärät ovat huomattavasti pienentyneet tänä vuonna ja verrattuna kahteen edelliseen vuoteen ovat määrät puolittuneet.

Espoon kaupungin ja Espoon Kuvataitelijat ry:n välillä on tehty vuoteen 2014 voimassa oleva yhteistyösopimus. Kulttuurilautakunnan perusteet yhteistyölinjauksista määrittelevät:

kaupungin edustajien huolehdittava siitä, että yhteistyösopimusten kautta voidaan parhaalla tavalla edistää kuntalaisten parasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin maksaman avustuksen odotetaan tuottavan mahdollisimman paljon lisäarvoa eli avustukset käytetään kustannustehokkaasti. ”

Kulttuurilautakunta on huolestunut taidelainaamon nykytilasta ja EKT:n strategiasta sen parantamiseksi. Yhdistyksen toiminta on välillä ollut käsittämätöntä. Keväällä 2011 EKT lupasi lahjoittaa osan tuotoistaan hyväntekeväisyyteen, mutta elokuun lopussa se sanoi irti pitkäaikaisen taidelainaamon hoitajansa taloudellisiin syihin vedoten.


Lisäys 6.11.2011 www.adressit.com:ssa syntyneen kiihkeän keskustelun jälkeen.

Tämä on kommenttini keskusteluun:

Näyttelyissä ja erityisesti museoissa tauluja ei myydä (Myyntinäyttelyissä toki yritetään myydä).

Taidelainaamo on kuitenkin sellainen palvelu kaupunkilaisille, jossa lähtökohtaisesti vuokrataan ja myydään tauluja. Jos taidelainaamossa ei ole taide-esineitä joita kukaan ei halua, silloin sen funktio ei toimi. Jos halutaan pitää taidelainaamo kalliilla liikepaikalla Isossa Omenassa siellä pitäisi olla valikoima josta kaupunkilainen silloin tällöin tekee hankinnan. On syytä pohtia tarvitseeko EKT taidelainaamoa mikäli kysyntä laskee koko ajan tai säilyy edes nykyisellä tasolla.

Kaupunki ei todellakaan ole vaatinut EKT:lta tiettyjä vuokrausmääriä eikä antanut tulostavoitteita, mutta 183 000 EUR (2010) on kuitenkin summa, jolla voidaan vaatia korkealaatuista vastinetta tuelle. EKT saa nimittäin kaupungin tukea enemmän kuin esim. muuan Gallen-Kallela museo.

On valitettavaa todeta, että Espoon Taiteilijakillan jäsenluettelosta löytyy muutamaa poikkeusta lukuunottamatta espoolaisten ammattitaiteilijoiden kärki. Voidaan spekuloida elämämme loppuun asti millä arvotan taiteilijat kärjen ja tyven väliltä, mutta siihen on yksi objektiivinen tapa:
Esim. Koulutus, opetustoimet, teokset julkisissa kokoelmissa, näyttelyt, jurytetyt näyttelyt ovat muuttujia jotka voidaan todeta arvioimatta yhtään yksittäistä teosta.

Kulttuurilautakunta on käsitellyt taidelainaamoa monesta eri lähtökohdasta, ja me olemme iloisia jos siellä on taiteilijoiden töitä joita asiakkaat haluavat. Tämä on palvelus yhtälailla kaupunkilaisille kuin taiteilijalle. Se tuo espoolaiset taiteilijat tunnetuiksi kaupunkilaisille, ja se on myös tapa jolla kaupunki voi epäsuorasti tukea taiteilijan toimeentuloa. Suoraan taiteilija-apurahaan kaupungilla ei ole mahdollisuutta. Luonnollisesti yhdistyksen jäsenillä pitää olla yhtälainen oikeus saada teoksiaan esille, mutta jos jonkun teoksia kysytään enemmän on asiakaspalvelua (=kuntalaisen palvelua), että niitä on tavalla tai toisella saatavissa.

(Seuraavan kappale koskee huhua siitä että EKT on hankkinut kohtalaisen kalliit tietokoneet toimistolleen..)


Jos tuo iMac-tarina pitää paikkansa, niin olisi kyllä mielenkiintoista tietää miten kaupungin tuella hankitut iMacit tukevat EKT:n toimintaa? En halua olla pikkumainen eikä avustus sisällä vaatimusta selvittää jokaista ostosta... se kylläkin sisältää seuraavan pykälän:
"” kaupungin edustajien huolehdittava siitä, että yhteistyösopimusten kautta voidaan parhaalla tavalla edistää kuntalaisten parasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin maksaman avustuksen odotetaan tuottavan mahdollisimman paljon lisäarvoa eli avustukset käytetään kustannustehokkaasti. ”

Ja tarina jatkuu, Toinen näytös: Valikoitua tiedottamista