keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Kansainvälinen riippumaton tutkimus paljastaa

Demos niminen laitos pyysi heinäkuussa Perussuomalaisten kannattajia osallistumaan tutkimukseen. Mainoksia oli ainakin Facebookissa, ja kysely oli tuotettu Survey Monkey nimisellä maksuttomalla sovelluksella jolla kuka tahasa voi luoda lomakepohjaisen listan erilaisia ”gallup”-kysymyksiä.

Erilaisia mielipidetiedusteluja tekeviä yrityksiä on paljon, ja eduskuntavaalien jälkeen PS on varmasti ollut kiinnostava puolue, mutta yleensä jokaisella kyselyllä on myös tarkoitus selvittää jotain sen tilaajaa kiinnostavaa.

Vastasin siis kyselyyn ja samalla katsoin sen tekijäksi merkityn yhtiön tiedot:

”Demos is a think-tank focused on power and politics. Our unique approach challenges the traditional, 'ivory tower' model of policymaking by giving a voice to people and communities, and involving them closely in our research.

Suomessa toimii Demos Helsinki niminen virallisesti sitoutumaton, mutta ainakin aatteellisesti hyvin lähellä Vihreitä oleva ajatushautomo. En tiedä mitä muuta yhteistä ko. Toimijoilla on kuin nimi, mutta ainakin yhteistyötä ne tekevät kiinteästi.

Think-tank, eli ajatushautomo ylitti uteliaisuuskynnyksen ja tutustuin sen toimintaan. Formaatti ei välttämättä ole kaikille tuttu, joten Wikipedian sanoin kuvattuna.

Ajatushautomo, joskus myös ajatusmylly, (engl. think tank) on tutkimuslaitos tai muu organisaatio, joka kehittää ideoita ja ehdotuksia poliittisten, taloudellisten tai sotilaallisten kysymysten ratkaisemiseksi. Ajatusmyllyt koostuvat yleensä korkean tason tutkimukselle omistautuneista yksilöistä, jotka hyödyntävät tiiviistä yhteistyöstä koituvia synergiaetuja”

Suurin osa Suomessa toimivista ajatushautomoista ovat poliittisia ja toimivat avoimesti puolueensa taustalla. Puolueet eivät suoraan sanele tutkimusaiheita, mutta aiheet valikoituvat samansuuntaisiksi kuin puolueen intressit. Tuotteliampia lienevät SDP:n Kalevi-Sorsa-säätiö, Keskustan e2 ja Kokoomuksen Toivo-ajatuspaja.

... mutta minkälainen oli mielipidetiedustelu perussuomalaisille:

Kysymys 12.

Mitä meiltä olet seuraavista väitteistä (aivan eri mieltä, jonkin veran eri mieltä, ei mielipidettä, jonkin verran samaa mieltä, täysin samaa mieltä)? (Yhteensä viisi väitettä)

c. Väkivallan voi hyväksyä jos sillä saadaan hyviä tuloksia

e. Yleisesti ottaen ihmisiin ei voi luottaa

Eipä tule heti mieleen kyselyä johon olisin osallistunut ja jossa olisi ollut tämän kaltaisia väitteitä.


Kysymys 14

Mitkä kolme alla olevan listan arvoista ovat sinulle tärkeimpiä?

a. lainvoimaisuus
b. ihmiselämän kunnioittaminen
c. ihmisoikeudet
d. yksilön vapaus
e. demokratia
f. rauha
g. tasa-arvo
h. turvallisuus
i. solidaarisuus
j. suvaitsevaisuus
k. uskonto
l. itsensä kehittäminen
m. muiden kulttuurien kehittäminen
n. vahva hallinto

o. ei mikään näistäp.
p. en tiedä

Tässä kysymyksessä pitää valita kolme tärkeintä 14:sta vaihtoehdosta, joista suurin osa koostuu länsimaisen demokratian kulmakivistä.

Mikäli sopiva osuus kyselyyn vastanneista valitsee kolme tärkeintään, mutta kollektiivisesti jättää vaikkapa demokratian tai tasa-arvon liian itsestään selvinä valitsematta, voidaan gallupin tuloksissa todeta, että x:lle %:lle perussuomalaisten kannattajista nämä asiat eivät ole tärkeitä.
Tahi Ilta-Sanomittain:
”Soini haluaa naiset kotiin! Perussuomalaisten kannattajista yli 90% ei kannata sukupuolten välistä tasa-arvoa.”

Kysymys 12 antoi tekijälleen valtakirjan todeta Perussuomalaisten hyväksyvän väkivallan jos yksikin näin vastaa. Mitä sitten tarkoitetaan hyväksytyllä väkivallalla? Onko Libyan kapinallisten auttaminen ja Afganistanissa YK-joukoille sattuneet tulitaistelut hyväksyttyä väkivaltaa? Väkivaltaa ainakin ja käsittääkseni laajasti hyväksyttyjä. Jos vastaaja ajatteli näin hän ns. nielaisi Demoksen "nokkelan" syötin.

Sanomattakin lienee selvää, ettei kysely millään tavalla varmistanut vastaajan olevan Perussuomalaisten kannattaja. Olisi mielenkiintoista tietää kuka mielipidekyselyn on tilannut - ei nimittäin jää epäselväksi että kyseessä on täysin tarkoitushakuinen gallup.

Ennakkotietoja kyselyn tuloksista menikin sitten suoraan Sisäministeriöön:


20.9.2011

Sisäministeriö yllättyi kansainvälisen tutkimuksen alustavista tuloksista.
- Oletus tietenkin oli, ettei yksikään olisi valmis hyväksymään väkivaltaa, sanoi sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen.

Hyväksytkö väkivaltaa missään tilanteessa?

Missä tilanteessa väkivalta voi olla hyväksyttävää?

Osa perussuomalaisten jäsenistä ja kannattajista hyväksyy väkivallan, selviää vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta. Tämä ennakkotieto yllätti sisäministeriön.

- Oletus tietenkin oli, ettei yksikään olisi valmis hyväksymään väkivaltaa, sanoi sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen tiistaina Helsingissä seminaarissa, joka käsitteli väkivaltaisuutta ja radikalisoitumista. ”

Odottelen suurella mielenkiinnolla Demoksen lopullista arviota ja Iltapäivä-tabloidien otsikkoja.







torstai 15. syyskuuta 2011

Mitä Kreikassa pelastetaan?

Jos olisin sijoittanut johonkin yhtiöön suuren summan rahaa, ja sen olemassaolo = minun sijoitukseni olisi vaakalaudalla.

1. Tekisinkö kaiken voitavani oman sijoitukseni pelastamiseksi?

Kyllä

2. Jos saksalaisilla pankeilla olisi kymmeniä miljardeja kiinni Kreikan lainoissa, tekisikö maa kaikkensa tuon pääoman säilyttämiseksi?

3. Jos Ranskalaiset olisivat samassa veneessä, toimisivatko he teutonien tavoin?

Kyllä ja Kyllä

4. Tämä onkin vaikeampi kysymys. Mitä Kreikan tekohengityksellä oikein pelastetaan?

Todellisuudessa Saksan, Ranskan ja muiden Kreikkaa tavalla tai toisella rahoittaneiden pankkien sijoitukset ja EU:n kehitys liittovaltioksi.

Kreikkahan on jo kaatunut eikä kukaan tunnu edes tietävän milloin se ajautuu täydelliseen kassakriisiin. Lisäksi nykyisillä toimenpiteillä, jotka näyttävät etenevän kohti "pysyvää mekanismia" ja liittovaltiorakennetta - vahvistetaan suurten maiden valtaa ja merkitystä Euroopan Unionissa. Kreikan kaatuminen ei olisi eduksi tälle suunnitelmalle.

Kun asia keväällä 2010 nousi esille puhuttiin mahdollisesta 80 miljardin Euron avusta ja "Kreikka-taudin" pysäyttämisestä. Sittemmin kehuttiin Kreikan tehneen ratkaisevia uudistuksia mutta apupaketteja tarvittiinkin lisää. Eikö Jyrki Katainen saa missään vaiheessa oikeaa informaatiota vai eikö Jyrki jaa sitä? Kuka ketäkin sitten uskoo...

Kreikka ei ole tehnyt EU:n vaatimia uudistuksia - niitä joihin se itse sitoutui ensimmäisissä lainaneuvotteluissa. Sen piti esimerkiksi myydä omaisuuttaan 50 miljardin edestä, mutta näin ei ole tapahtunut. Toisaalta EU ei ole aiemminkaan huolehtinut omien sääntöjensä noudattamisesta: no bailout säännöllä kiellettiin yhteinen vastuu ja talous- ja vakaussopimuksella pyrittiin estämään hallitusten holtiton rahankäyttö. Jälkimmäistä sääntöä rikkoivat suuret EU-maat jos ennen nykyistä kriisiä ilman mitään sanktioita.

Kreikan viimeisin apupaketti auttaa vain siirtämään kriisiä eteenpäin. Se ei siis poista sitä.
Syöpä ei parane särkylääkkeillä vaikka olo voi helpottua.

Suomen yritykset saada jonkinlainen vakuus Kreikan apupakettiin ei tule onnistumaan vaikka neuvottelijat "voittajina" jo niin kertoivat. Eero Lehden kritiikki asiasta oli täysin relevantti, mutta jostain syystä lehdistöä kiinnostavat enemmän muut asiat kuin se miten hallituspuoleiden keulakuvat valehtelevat kansalle. On selvää, että eduskuntavaalien jälkeen "vanhojen puoluiden" oli tehtävä jotain vastatakseen Perussuomalaisille, mutta lopputulos näyttää jäävän surkuhupaisaksi.

Jos halutaan etsiä vakuusvaatimuksistamme jotain positiivistä: Suomi osoitti jonkinlaisia elonmerkkejä EU:n jäsenenä puhumalla ääneen omista intresseistään ikuisen mallioppilas-kompleksin sijaan. Ehkä joillekin on tämän komedian aikana selvinnyt kuinka voimakkaasti Suomi voi nykyään vaikuttaa veronmaksajiensa rahojen kohtaloon...

"Vaalien alla Kiviniemen-Kataisen hallitus vetosi vastuun kantamiseen ja väitti, että Portugali-paketin hyväksymisellä pelastetaan suomalaisia työpaikkoja. EU:n maatalous- ja rakennetuetkin olivat muka vaarassa. Perussuomalaisten Portugalikanta oli suistaa koko Euroopan raiteiltaan, mikäli EU:n byrokraatteja ja keskuspankkimiehiä oli uskominen. Vaalien jälkeen tämä muka onkin vain yksittäinen pikkuasia." (Lähde)