torstai 10. kesäkuuta 2010

No Comments 10.6.2010

sunnuntai 30. toukokuuta 2010

Perusteettomia lupauksia ja populismia... Mutta mitä on populismi?

Eduskuntavaaleihin on vielä aikaa melkein vuosi mutta vaalitaistelu on selvästi alkanut jo raskaalla kalustolla.

Mitä muuten on populismi? Iltalehtien lukijoille joita yhteiskunta ei juuri sen enempää kiinnosta se on sama kuin Perussuomalaisten vaaliohjelma. Sitä käytetään usein satiirisessa tai negatiivisessa sävyssä.

- Sanakirjan mukaan se tarkoittaa kansansuosioon tähtäävä poliittista toimintaa, eli populisti toimii kansan tahdon mukaan?
- Vai onko se sittenkin jotain mitä ei haluaisi kuulla sanottavan tai ei itse uskalla tai ei saa sanoa vaikka haluaisi? ;)
- Kun uutisoidaan että populismi nousee, se tarkoittaa sitä, että kansan ...tahto alkaa näkymään päätöksissä? Kun sitten kritisoidaan populismia kannatetaan puhtaasti terminologisesti oligargiaa (!)...
Populismia on joka tapauksessa sekä positiivista, että negatiivista. Positiivisen populismin paras esimerkki on mielestäni se miten oma puolueeni kärsivällisesti ja jatkuvasta aggressiivisesta lokakampanjasta huolimatta piti linjansa maahanmuuttokysymyksissä ja kaikkien gallupien mukaan se oli myös kansan syvien rivien tahto.
Esimerkkejä kansan syvien rivien mielipiteistä: Homma ry:n Gallup, Helsingin Sanomat
Virallinen kanta maahanmuuttoon muuten on tiivistettynä tämä: Perusteettomat pakolaiset pikakäännytettävä ja maahanmuuttajien kotoutumista edistettävä.

Ne lukemattomat rasisti- ja fasistikortit joita on lennellyt joka suunnasta ovat olleet pääosin poliittista peliä tai jonkin toimittajan subjektiivisia yrityksiä vaikuttaa asioihin. Nyt kun maali alkaa lähestyä ja ladulla on ruuhkaa - aiemmin ankarastikin kritisoineet puolueet alkavat yllättäen tökkiä suksen kannoille. SDP, SDP, Kokoomus... seuraavaa odotellessa.
Negatiivista populismia parhaimmillaan on Jutta Urpilaisen lupaus : "Jos kansalaiset nostavat sosialidemokraatit uudelleen hallitusvastuuseen, me huolehdimme siitä, että jokainen nuori saa kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen mahdollisuuden työ-, koulutus- tai harjoittelupaikkaan". Millä rahalla ja minne? Puoluetoimistoonneko?

SDP:n tilanne muutoinkin alkaa näyttää hullunkuriselta. Työväen puolueen uusi puoluesihteeri Mikael Jungner: "Me olemme keskituloisen ihmisen puolue". Vai niin? Jutta Urpilainen määritteli aikoinaan köyhyysrajaksi 3 000 euroa/kk, SDP:n mukaan siis keskituloinen tienaa noin 5 000 e/kk joten aikooko puolue siis siirtyä Kokoomuksen tontille?

Urpilaisen täysin epärealistinen lupaus ja SDP:n epäjohdonmukainen linja, sekä Persujen perässähiihtäminen on sitä populismia mitä mielestäni voi aiheesta kritisoida. Se on vaalityötä missä luvataan kuu taivaalta ja muutetaan politiikkaa sen mukaan että ääniä tulisi mahdollisimman paljon. Muistaako kukaan kun puolue lupasi kaksin-kolminkertaistaa lapsilisät mutta hallitusvastuussa sitten todettiinkin ettei ole rahaa?

Tätä syöttiä ei kannata nielaista.
Vaalien jälkeen Itärintamalta ei mitään uutta.


Kokoomus onkin sitten jo ihan oma tarinansa. Puolueella on rahaa kun roskaa ja ääni vaihtuu kellossa aina tilanteen/mainostoimiston niin vaatiessa... Mistähän "kykypuolue" tai työväenpresidentti seuraavaksi puhuu? Loogisesti olettaen...Hei me puhutaan jalkapallosta? Kaikille on varmasti kivaa luvassa vaikka Kokoomus on kuitenkin se puolue mikä on vastuussa suurimmasta osasta sosiaaliturvan leikkauksia...

Kokoomus on toki yrittäjän asialla - harva kuitenkin tietää, että yrityksen nimen loppuosan täytyy silloin olla Oyj.

Eli ei Länsirintamaltakaan ole tulossa mitään uutta.

Jokaisen puolueen toiminta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen hyvin lähellä sitä samaa kuin tähänkin asti. Uskokaa tai älkää.

perjantai 28. toukokuuta 2010

Poliittiset virkanimitykset - Espoolainen esimerkki

Espoolainen esimerkki poliittisista virkanimityksistä ylittää järjettömyydellään jo kokeneemmankin yhteiskuntatieteilijän mielikuvituksen.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 24.5.2010 käsiteltiin seuraava asia:
Palveluliiketoimen toimialan perustamiseen liittyvien johtosääntöjen hyväksyminen sekä eräiden johtosääntöjen tarkistaminen.

Käytännössä siis esitettiin kaupungin erinäisten yksiköiden kokoamista uuden perustettavan toimialan alle. Espoon kaupunki on tähän asti ollut jaettu neljään toimialaan: keskushallintoon, sivistystoimeen, sosiaali- ja terveystoimeen sekä tekniseen ja ympäristötoimeen. Vastaavat yksiköt löytyvät suurimmasta osasta Suomen kaupunkeja, mutta Espoossa tarvitaan vielä uusi, Palveluliiketoimi.

"- perustetaan 1.1.2011 alkaen uusi palveluliiketoimen toimiala, joka muodostuu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitoksesta, Varikko-liikelaitoksesta, Espoo Catering -liikelaitoksesta, Kiinteistönhoito-liikelaitoksesta ja teknisen keskuksen nettobudjetoidusta katu- ja vihertuotantoyksiköstä,
- Palveluliiketoimen toimialaa johtavan toimialajohtajan viran perustamisen."

Kysymyksessä on siis valtava operatiivinen ja byrokraattinen muutos. Samalla lakkautetaan Palveluntuotantojohtajan virka...virka jota ei ole edes täytetty. Syynä tähän oli Kaupunginjohtaja Marketta Kokkosen mukaan lama (29.5.2009).
Kyseisen viran täyttämättä jättämiseen löytyy perusteita KH:n kokouksesta 1.6.2009, eli n. 300 000 €:n vuotuiset palkkakustannukset.

Nyt sitten perustettiin kalliimpi toimialajohtajan virka - lama näyttää olevan Espoon osalta ohi (?).
Palveluliiketoimen alle kerätyt yksiköt ovat niin heterogeeninen kokonaisuus, että jokaiselle tarvittaneen alemman tason päällikkö. Aika tarkaalleen vuosi sitten 300 000 säästettiin laman takia, nyt käytetään 500 000+ € ...eli on se lama varmaan ohi(?).

Mutta kun ei ole.

Samassa kokouksessa päätettiin lopullisesti lakkauttaa Keski-Espoon koulun 7.-9.luokat jotta säästetään n. 61 000 € vuodessa...

Ymmärrän pitkin hampain poliittiset virkanimitykset silloin kuin virka on edes olemassa! En hyväksy niitä, mutta kun perustetaan virka vain sitä varten että Vihreillä ei ole vielä johtajaa kaupungissa en koe asuvani demokraattisessa valtiossa.

Koko ratkaisu on kaupungille äärimmäisen kallis. Uusi toimiala on keinotekoisesti rakennettu kireällä aikataululla ja poliittisesti nimitetty johtaja ei koskaan ole ammattitaidoiltaan paras mahdollinen valinta. Vain Luoja tietää ne lehmänkaupat mitä tämän päätöksen taustalle jää...

Minkä signaalin Kokoomus, RKP, Keskusta ja Vihreät jotka pääosin äänestivät esityksen puolesta antavat kaupunkilaisille samalla kun palveluja leikataan, pienkirjastoja on kirveen alla, sosiaali- ja terveystoimi on kriisissä? ? ?

Toivottavasti äänestäjän muisti ei ole niin lyhyt kuin yleensä.

maanantai 26. huhtikuuta 2010

Soukan ja Kivenlahden kirjastojen kohtalo - Osa II

Kirjoitin aiemmassa tekstissäni Kulttuurilautakunnan päätöksistä koskien Soukan ja Kivenlahden kirjastoja. Aihe ansaitsee uuden tekstin koska Sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä "riitautti" lautakunnan päätöksen viemällä sen Kaupunginhallituksen käsittelyyn. Asia on listalla 26.4.2010 pidettävässä kokouksessa.

Viimeisimmän Kulttuurilautakunnan pöytäkirjaan teimme ehdottamani merkinnän: "Tiainen, Lumme, Siberg, Volotinen, Toltti-Loikkanen ja Suntio tekivät seuraavan pöytäkirjamerkinnän: katsomme esityksen tarkoitushakuisesti valmistelluksi. Se ei sisällä olennaisia 3.3.2010 kokouksessa pyydettyjä tarkennuksia ja siinä mainitut kustannusarviot ovat vajanaisia ja täysin vailla perusteita. Pöytäkirjamerkinnän tekijät toivovat jatkossa tiiviimpää ja erityisesti avoimenmpaa yhteistyötä."

Toivomukseemme Aulis Pitkälä vastasi esimerkillään yhteistyöstä ja keskustelusta....

Sivuhuomiona täytyy todeta Espoon virkamiesten tehokkuuden lisääntyneen huomattavasti aiemmasta - Pitkälän esitys oli nimittäin KH:n listalla viikko Kulttuurilautakunnan pöytäkirjan valmistumisesta. Odotan myös jatkossa Pitkälältä vastaavaa aktiivisuutta avoimien kysymysten hoitamisessa ja Valtuustokysymyksiin vastaamisessa.

Pieni erikoisuus oli myös se, että pääsääntöisesti KH saa itse päättää otetaanko jonkin asiantuntijalautakunnan asia käsittelyyn. Nyt virkamies on laittanut sen omana ottoasiana suoraan Kaupunginhallituksen listalle!

Kulttuurilautakuntaan tulleet selvitykset ja esitys olivat täydellinen esimerkki ns. "ohjatusta demokratiasta". Pöytäkirjan teko jatkoi samaa tapaa sillä siitä oli jätetty pois tärkein äänestyksen voittaneen esityksemme osa: "Kulttuurilautakunta velvoittaa virkamiehet valmistelemaan väliaikaista aluekirjastoa niin, että Kivenlahden ja Soukan kirjastot säilyvät toistaiseksi jossakin laajuudessaan."

Pöytäkirjan oli tarkastanut Kokoomuksen Maarit Mygrijev joka äänesti lakkauttamisen puolesta. Pöytäkirjan kirjoittaja oli toki virkamies mutta tuskin tarkastajalla oli tarvetta sitä korjata... Itse dokumentti oli julkisesti esillä joten en tiedä onko asialle enään mitään tehtävissä(?) Ilmeisesti tilanne tulee kuitenkin vaatimaan sen, että jokainen pöytäkirja on käytävä itse katsomassa kokousten jälkeen - oli tarkastaja tai ei. Tällaista epäluottamusta en olisi toivonut Espoon kunnallispolitiikkaan.

Mikä kiire virkamiehillä ja Kokoomuksella RKP hihnassaan on siirtää kaksi kirjastoa väliaikaiseen paikkaan ja maksaa siitä 470000 €? Lippulaivan laajennus ei kuitenkaan ole kuin kahden-kolmen vuoden päässä (Nykyinen ennuste syksy 2013).

Sivistystoimella on tänä vuonna miljoonan Euron säästötavoitteet ja silti halutaan käyttää puolet siitä väliaikaisratkaisuun. Toki jotain tästä väliaikaiskirjastosta saataisiin varmaan hyödynnettyä "loppusijoituspaikassa", mutta siihen päälle tulee vielä ylimääräinen muutto. Tiedustelin asiaa tunnetulta muuttoyritykseltä joka suorittaa yritysmuuttoja ja lopputulos tulisi olemaan se, että tuo 470000 EUR menee joka tapauksessa kokonaiskustannuksiin... Mieleeni tulee väkisin vain ajatuksen taustalla olevien puoleiden sidosryhmien huoli tyhjillään olevista liiketiloista... Onkohan Ulappatorin "ostari" muuten tyhjillään?? :) Ja mainittiinhan kokouksessakin:
"Espoonlahden keskuksen alueella on alustavien tiedustelujen mukaan tarjolla ainakin yksi vuokratila, johon aluekirjaston muutto olisi todennäköisesti mahdollista tämän vuoden aikana."

Kirjaston lakkauttamisen puolustajat ovat lähes koko ajan puhuneet vain Soukan huonosta kunnosta. Soukan on annettu rappioitua 1980-luvulta lähtien ja kaupunki on osaomistajana. Miksi näin on annettu tapahtua?

Kirveelläkään ei tunnu saavan tietoa miten välittömät haitat Soukassa saataisiin korjattua. Olen kysynyt tätä asiaa useilta asian osaisilta virkamiehiltä ja sitä vaadittiin edel. Kulan kokoukseen. Sitä ei kuitenkaan meille haluta antaa! ...Ilmeisesti kiinteistön pääomistajalla ei ole motivaatiota remontoida koska hän haluaisi purkaa rakennuksen ja pistää pystyyn kovan rahan asuntoja?

Espoon virkamiesten neuvottelutaidoissakin tosin voisi olla parantamisen varaa jos tuo osaomistajuus on ainut syy remontin takkuiluun. Espoolaisia virkamiehiä on vedätetty ja käskytetty kyllä aiemminkin: Vesilaitosten yhdistämisessä annettiin Helsingille 50% ja puheenjohtaja - > Jos joku ei tiedä mitä tuo tarkoittaa niin yksinvaltiutta Helsingille päätöksissä. Onko vesilaskunne muuten laskenut kuten luvattiin?

Tuo mainittu 470 000 EUR on "korvamerkitty" ensikertaisen kalustamisen määrärahana. Olen nähnyt tiedotteita että se on Sivistystoimelta sitten lopullisesti pois jos sitä nyt ei käytetä. Mielestäni se on kuitenkin ihan oikeaa rahaa eikä leikkirahaa ja se voidaan poliittisella päätöksellä kiinnittää ensi vuoden budjettiin yhtä helposti kuin se kiinnitettiin tälle vuodelle.

Asukkaat Soukassa, Suvisaaristossa ja Kivenlahdessa tarvitsevat kirjastonsa. Nimiä on kerätty lähes 2000 asukasyhdistysten toimesta. Pitääkö asukkaiden jäädä paitsi lähipalveluita siksi, että kirjastoväki haluaisi työskennellä uusissa keskitetyissä tiloissa kaupallisten palveluiden keskellä.

En syyllistä kirjastoväkeä vaan sitä että heidän työpaikkaansa on ollut aikaa saneerata
kohta 30-vuotta! En vastusta aluekirjastoa mutta en ymmärrä kahden vuoden väliaikasratkaisuja jotka jokainen tietää kalliiksi. Jos asukkaat lisäksi haluavat ensisijaisesti säilyttää Soukan ja Kivenlahden kirjastot on joidenkin aika laskeutua norsuuluntornista kansan pariin ja kuunnella myös heitä.

Espoon Kaupungin arvoja ovat muuten: Asukas- ja asiakaslähtöisyys, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo.

Päivitys 26.4.2010 klo. 21.57:
Espoonlahden aluekirjaston väliaikaisten tilojen tarveselvityksen käsittely jäi pöydälle Kaupunginhallituksessa. Tästä lisää myöhemmin.

lauantai 23. tammikuuta 2010

Viherlaakson kirjastossa


Aktiivinen kaupunkilainen on päättäjän tärkein työkalu.

Aktiiviset kaupunkilaiset ja paikallisyhdistykset ovat tärkeimpiä työkaluja joita kautta päättäjä voi saada ensikäden tietoa ja toiveita siitä miten palveluja voidaan kehittää. Toimivat Seniorit ry oli kutsunut minut torstaina 21. tammikuuta Viherlaakson kirjastoon kertomaan Sivistystoimen ja Kulttuurilautakunnan toiminnasta ja pienkirjastojen tilanteesta. Toimivat Seniorit on hyvä esimerkki siitä miten vanhempi sukupolvi voi osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan ja jakaa jäsentensä omaa osaamista ja kokemusta.

Kustannusten pienentäminen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on Kulttuurilautakunnan kuluvan vuoden suurin haaste. Espoossa laman aiheuttama säästökuuri tunnetaan nimellä Palveluverkon uudistaminen ja käytön tehostaminen. Kulttuurilautakunnalla on edessään n. miljoonan euron leikkaus talousarviossaan. Tällä hetkellä ei ole tiedossa mihin palveluihin säästöt tulevat konkreettisesti vaikuttamaan. Budjetissa kaupungin myöntämiin avustuksiin on tosin vähemmän rahaa ja säännöllisissä toiminta-avustuksissa on käytetty n.2,5% leikkuria.

Pienten kirjastojen kohtalo on ollut asukkaiden näkyvimpänä huolena. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan suunnitelmia minkään toimipaikan lakkauttamiseksi. Keskusteluja käydään Espoonlahden ja Soukan kirjastojen yhdistämisestä suuremmaksi yksiköksi, mutta tämä ei ole ensisijaisesti säästöjen aiheuttama prosessi ja sen kustannusvaikutus olisikin lähinnä päinvastainen.

Viherlaakson kirjastossa sain paljon hyviä ajatuksia palveluiden kehittämiseksi:

- Kaupungin tiedotus ei kulttuuritapahtumien osalta kohtaa riittävän hyvin palveluiden käyttäjiä eikä verkkosivujen kautta tapahtuva tiedotus ole yksinään riittävä tapa levittää informaatiota erityisesti senioriasukkaille.
- Eläkeläiset myös kokevat ettei heille kohdistettu palvelu vastaa asukasrakennetta eikä "VeroEuroja" joita he maksavat. Espoon strategiassa seniorikansalaisia ei ole tarpeeksi huomioitu.
- Ohjattua ja organisoitua kulttuuritoimintaa järjestetään peruskoululaisille Espoon Kulps-hankkeessa ja seniorit ottaisivat mielellään vastaan heille kohdistetun saman tyyppisen palvelun.
- Kapunki tarjoaa senioreille maksuttomia liikuntapalveluita mutta kulttuuritapahtumiin vastaava osallistumismahdollisuutta ei ole ollut. Kulttuuriketju välittää taide- kulttuurielämyksiä espoolaisille vanhuksille ja hoitohenkilökunnalle hoitokodeissa, palvelutaloissa ja -keskuksissa mutta sen kohderyhmä on vain pieni osa kaupunkimme senioreista.
- Espoo on yhtenä Helsingin naapurikunnista tukemassa Suomen Kansallisoopperaa. Mitä tällä tuella kaupunkimme saa? Seniorit eivät ole edes tietoisia tästä tuesta joka on suurudeltaan merkittävä verrattuna sivistystoimen muihin jaettaviin tukiin.



Vuorovaikutus kuntalaisten kanssa on perusta hyville päätöksille. Vierailu Viherlaakson kirjastossa vahvisti tätä perusteemaa niin minulle itselleni kuin myös tilaisuuteen osallistuneille senioreille.
Haluan rohkaista kaikkia aktiivisia kuntalaisia ottamaan yhteyttä niin pienissä kuin suurissakin asioissa.

Yhdenkin ihmisen sanalla on merkitystä.
"Kun kansa on puhunut niin pulinat pois."

tiistai 5. tammikuuta 2010

Historiallisia humanisteja suomettuneesti

Helsingin Yliopiston humanistinen tiedekunta on koonnut verkkosivuilleen lyhyitä elämänkertoja historiallisista humanisteista, "Poliittisina vaikuttajina, kulttuurielämässä, tieteenalansa edistäjinä". Elämänkerrat ovat erillinen julkaisu Pia Östermanin kirjoittamasta Humanistisen tiedekunnan historiikista.

Suomalaisessa historiantutkimuksessa objektiivisuus on oman käsitykseni mukaan se mihin jokaisen vakavasti otettavan tutkijan tai instituutin pitäisi pyrkiä. Luonnollisesti monien tutkijoiden subjektiivinen näkemys tai poliittinen kanta heijastuu teksteihin ja toisinaan "historiaa" kirjoitetaankin tarkoituksena ylentää tai alentaa objekti omien intressien mukaan. Yksilöllä siihen on täysi oikeus, mutta kun julkaisijana on Helsingin Yliopiston Humanistinen Tiedekunta en näe tarkoituksenmukaisena toimia muutoin kun objektiivisen lähestymistavan kautta. Lukijana voitte itse päättää onko Hella Wuolijokea käsittelevä elämänkerrallinen kuvaus yllä mainittujen kriteerien mukainen.

"...Välirauhan aikana Hella Wuolijoki kannatti suhteiden säilyttämistä Neuvostoliittoon. Suhteiden viilentyessä hän kuitenkin pysyi hallitukselle uskollisena, vaikka Sodanaikaisten lakien mukaisesti Wuolijoki syyllistyikin lopulta maanpetokseen, kun hän piti sodan sytyttyä edelleen yhteyttä venäläisiin. Sota-ajan lakien mukaisesti se oli maanpetos. Wuolijoki tapasi Neuvostoliitosta Suomeen lähetetyn desantti Kerttu Nuortevan..."

Wuolijoesta on julkaistu lukuisia tutkimuksia ja niiden perusteella edellinen kappale voidaan kirjoittaa myös seuraavalla tavalla:

"Wuolijoki oli tiiviisti yhteydessä Neuvostoliittoon jo 1920-luvulta lähtien. Hän piti aktiivisesti yhteyttä NKVD:n tiedusteluverkostoihin koko maailmansotien välisen ajan. Jatkosodan aikana Wuolijoki auttoi desantiksi Suomeen lähetettyä Kerttu Nuortevaa antamalla ruokatarvikkeita ja majoittamalla tämän kotiinsa. Wuolijoen pelasti kuolemantuomiolta vain poikkeuksellisen laaja tuki korkea-arvoisilta poliitikoilta - erityisesti Väinö Tannerilta. Wuolijoki puolustautui kertomalla Nuortevan olleen rauhan asialla. Nuortevan Suomeen saapumisen syy oli kuitenkin puhtaasti sotilastiedusteluun liittyvä, minkä myös Hella Wuolijoki tiesi. Wuolijoen tunteman ja avustaman NKVD:n tiedusteluverkoston avulla Neuvostoliitto sai tietoja Suomen sotilaallisista, yhteiskunnallisista ja taloudellisista oloista "

Kirjoittamani tekstin objektiivisuuden voi tarkistaa lopussa mainituista lähteistä.

On toki ymmärrettävää, että kontekstissa jossa käsitellään henkilöiden osuutta Helsingin Yliopistossa opiskelleina merkittävinä humanisteina ei ole tarkoituksenmukaista "ristiinnaulita" ketään. Wuolijoen toiminta NKVD:n tiedusteluverkostossa nimellä "Runotar" ja desantin avustaminen on kuitenkin vaikea sivuuttaa tilanteessa joka maksoi maallemme lähes 100 000 kaatunutta ja yli 400 000:n ihmisen asuinsijat menetetyilla alueilla. Taustalla lienee se tosiasia, että kirjoittaja joka Historicuksen tilaisuuksissa on esittänyt "työväenlauluja" on yksinkertaisesti valinnut oman subjektiivisen lähestymistapansa.

Hella Wuolijoki, hänen siskonsa Salme Pekkala, sekä Kerttu Nuorteva ovat kiistämättä mielenkiintoisia historiallisia henkilöitä. Erkki Tuomiojan kirja isoäidistään antaa ymmärtää etteivät kaikki yksityiskohdat selviä ennenkuin KGB:n arkistot kokonaisuudessaan joskus avataan. Vastoin ennakkokäsityksiäni Tuomiojan kirja: Häivähdys Punaista oli suhteellisen objektiivinen toisin kuin Östermanin kirjoitus ja suosittelen sitä asiasta kiinnostuneille.

"ilman avointa keskustelua Suomen on mahdotonta selvittää suhdettaan suomettumiseen. Valheelliseen menneisyyteen tukeutuva kansa on aina heikoilla identiteettinsä kanssa.

Suomen Venäjä-trauma on aikamoinen. Vaikka Suomessa ollaan matkalla kohti parempaa kulttuuria, keskustelua on hankala käydä niin kauan kuin Suomessa on vaikutusvaltaisilla paikoilla suomettumisen psykologian ja ajattelutavan kritiikittä omaksuneita henkilöitä." Sofi Oksanen. 18.11.2008

Lähteet:

- Wikipedia: Hella Wuolijoki,
- Pekka Lounela ja Matti Kassila: Kahden naisen sota: vuosisadan vakoilutarina. WSOY, 1987. 951-0-13982-3 (sid.).
- Jukka Seppinen: Neuvostotiedustelu Suomessa 1917-1991 Strategia ja toiminta. Ajatus-kirjat 2006

- Tuomioja Erkki: Häivähdys Punaista. Tammi 2006

lauantai 2. tammikuuta 2010

Vuoden 2009 surullinen loppu Espoossa - Asekeskustelu aloitettu ja maahanmuuttokeskustelu kielletty.

Vuosi 2009 päättyi todella surullisesti Espoossa. Sellon kauppakeskuksen ampumavälikohtauksessa kuoli kuusi ihmistä.

Keskustelu syistä ja siitä miten tämänkaltaiset massamurhat voitaisiin välttää alkoi välittömästi eri keskustelupalstoilla. Ensimmäisenä silmiini pistivät ihmisten reaktiot aseisiin ja pontevat kannanotot sen puolesta etteivät aseet kuulu siviileille.

Esimerkiksi nimimerkki Pipsa ratkaisisi asian helposti näin: "Siis oikeasti. Ei taas. Mielestäni aseita ei tulisi enää myydä, vain virkavallalla tulisi olla aseet."
"Kyllästynyt" kirjoitti: "Kuinka monta uhria vielä tarvitaan että tästä opittaisiin? Aseet pois siviileiltä. Aseet pois myynnistä. Aseet pois Suomesta!"

Moni yhteiskunnallisesti valveutunut, kuten ninim. "Kolamies" Kauppalehden keskustelupalstalla ratkaisisi asian seuraavalla tavalla: "Olen aikeissa perustaa adressin jossa kaikki huolestuneet kansalaiset voisivat äänestää lakialoitteen puolesta jossa laittomat aseet kiellettäisiin kokonaan." (sic!)

Asia on rinnastettu myös Kauhajoen ja Jokelan koulusurmiin enkä Kolamiehen viestin jälkeen ihmettele miksi. Hämmästyttää vain kerta toisensa jälkeen miten paljon maassamme on ihmisiä jotka eivät näe metsää puilta? Sellon ampuja oli moninkertainen rikollinen ja hänellä oli laiton ase. Lupakäytännön tiukentaminen ei vaikuta mitenkään rikollisiin tai heidän asehankintoihinsa. Positiivinen asia tiukemmassa lupakäytännössä on toki se, että ampuma-aserikoksiin syyllistyneiltä tai henkisesti epävakailta ihmisiltä lupa evätään.... mutta laittomia aseita ei ole realistisesti mahdollista yht'äkkiä hävittää.

Ampujan etnisestä taustasta on oltu syvästi huolissaan - pääasiassa siksi, ettei tätä tapausta nostettaisi osaksi maahanmuuttokeskustelua. Suomalainen lehdistö totutusti aina pääkirjoituksiaan myöten hoiti sovitun osuutensa:
IS 2.1.2010 Pääkirjoituksesta: "Sellon tragedia tapahtui uudenvuoden-aattona. Saman päivän lehdissä kerrottiin suomalaisen perushoitajan joutuvan syytteeseen viidestä murhasta. Tuskin siinä prosessissa puhutaan syytetyn kansalaisuudesta. Pahuus ei ole kansalaisuuskysymys". Vaikka tiettyjen etnisten ryhmien alttius rikoksiin on selvästi suurempi kuin valtaväestöllä, olen tämän tapauksen yhteydessä samaa mieltä.

Viime vuoden pakolaisnainen, Kosovon albaani Fatbardhe Hetemaj korosti heti asian olevan yksittäistapaus ja luonnollisesti on huolissaan mitä teko maahanmuuttokeskusteluun vaikuttaa.
Suomen Kuvalehdessä hän kertoi laajemmin Suomessa asuvien Kosovolaisten olevan järkyttyneitä ja sanoi mielestäni tärkeimmän asian josta nyt pitäisi keskustella: "Mutta jos miehellä oli tuollainen tausta, niin miksei häntä karkotettu?"

Olen aivan samaa mieltä, että tämä tapaus ei kuulu maahanmuuttokeskusteluun vaan keskusteluun ulkomaisten rikollisten karkottamisen mahdollisuuksista. Esim. Kosovon tilanne on tällä hetkellä sellainen, että sinne karkoittaminen ei sotisi ihmisoikeussopimuksia vastaan koska ei olisi ollut syytä olettaa Ibrahimin tulevan vainotuksi tai pidätetyksi. Ymmärtääkseni pakolaisena Suomeen tulleet albaanit voisivat turvallisesti palata kotimaahansa aivan vapaaehtoisestikin. En valitettavasti löytänyt mistään tietoa kuinka moni on niin tehnyt.

Maasta karkoittaminen on Suomessa äärimmäisen vaikea ja kallis prosessi.

Pidempään Suomessa asuneen hakiessa pysyvää oleskelulupaa, tietyt rikkomukset ovat lain mukaan esteitä sen saamiselle (Koko lakiteksti):

Pysyvä oleskelulupa ja pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos:
  • ulkomaalaisen on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty rangaistukseksi vankeutta;
  • ulkomaalainen on epäiltynä rikoksesta, josta on säädetty rangaistukseksi vankeutta;
  • ulkomaalaisen on todettu syyllistyneen kahteen tai useampaan rikokseen; taikka
  • ulkomaalainen on epäiltynä kahdesta tai useammasta rikoksesta.
Sellon ammuskelijalla ei olisi pitänyt olla mahdollisuutta saada yllä mainittua pysyvää EY- oleskelulupaa rikostaustansa vuoksi. Sisäministeriö vahvisti, että hänen kansalaisuusanomuksensa oli tästä syystä hylätty. Saman ulkomaalaislain pykälässä 148 sanotaan myös, että karkottaminen voidaan käynnistää seuraavilla perusteilla:

Maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen:
  • jonka on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta, taikka jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin;
  • joka on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle; taikka
  • joka on ryhtynyt taikka jonka voidaan aikaisemman toimintansa perusteella tai muutoin perustellusta syystä epäillä ryhtyvän Suomessa kansallista turvallisuutta vaarantavaan toimintaan.
Jopa pakolais-statuksella maassa oleva henkilö voidaan karkottaa edellä mainituilla perusteilla. Kaikesta huolimatta Ibrahim, samoin kuin moni muu vastaavat kriteerit täyttävä henkilö jätetään karkottamatta. Yleensä karkottamisprosessi on pitkä, käy läpi useita oikeusasteita ja kaikenlaiset vähemmistövaltuutetut ja aktivistit yrittävät kaikin keinoin häiritä toimeenpanoa...vuosien ajan. Kotimatka tapahtuu suomalaisen poliisien tai poliisien saattamana, eli koko lysti maksaa yhteiskunnalle kohtuuttoman paljon. Nopeutettu prosessi olisi myös tässä tapauksessa säästänyt rahaa... ja viisi ihmishenkeä.

Toivon sydämestäni järkeä päättäjille tavallisen ihmisen turvallisuuden puolesta.

Ja voimia uhrien läheisille!